Hyvää Itsenäisyyspäivää, hyvää synttäriä Suomi 96v - kiitos sotiemme veteraanit, kiitos suomenhevoset.
luukku 6 - itsenäisyyspäivä kuvina
Vuosi sitten vietin itsenäisyyspäivän opistolla, talliviikolla. Tällä kertaa vähän erilaisissa merkeissä.
Tulin eilen tänne Pajupurolle pitämään pirttiä pystyssä ja elukoita hengissä kun talon väki läksi eteläsuomeen sukuloimaan.
Multa on kysytty jo monta kertaa että eikö mua pelota olla täällä (sijainti: metsän keskellä, paljon villielukoita, karhut juoksee pihassa, lähimmät naapurit puolenkilsan päässä jnejne), mutta äitillekkin vaan totesin, "enemmän mua kotona pelottaa olla".
Mun aamu starttas eka kerran joskus kuuden maissa mutta aattelin kuitenkin oottaa että kello herättää. Nukahinkin uuelleen ja kello pirahti 8.00
Heitin takin ja housut päälle, päästin Peksin ulos ja läksin antamaan hepoille heinät.
Heppaset viettivät yönsä ulkona kerta oli hyvä keli.
Sisällä laitoin kahvit tippumaan ja keittelin aamupuurot. Lastenohjelmia kattellen söin aamupalan ja oottelin että ulkona tulis valosampaa. Innostuin vielä maalailemaan ennen ulos lähtöä.
Kympin paikkeilla heppakamat niskaan, Peksille heijastimet, kimpsujen ja kampsujen keräily ja Hipon kuntoon laitto. Kävästiin vähän maastoilemassa kodalla, Peksi mukana vauhdittamassa lenkkiä. Menomatka oli oikein jees, sopivasti virtaa muttei kuitenkaan ylimääräsiä paineita. Kotiapäin olikin sitten vähän eri meno ja välillä mua vietiin vähän 6-0, kuskailu oli onneks hyvin pienimuotosta ja muutaman ärräpään jälkeen tamma muisti kuka onkaan se boss ja sitten mentiinkin niin kaulakaarella etttä. Hassu tamma :D Kaikesta huolimatta meillä oli oikein mukava lenkki ja jäi hyvä fiilis. Huomisia kenttäilyjä ootellessa :)
Mitäpä sitä ei tekisi rakkaan ponipalleroisen eteen? Keväällä ostettiin Hessulle putsit ja todettiin että ne hankaa, mutta sitten alkoikin kesäkenkäkelit joten niitä ei edes tarvittu, mutta nyt taas hokkien kanssa haluan minimoida turhat kolhut herrassa (poni on vuosisadan pahin telomaan itteään) joten jotain piti keksiä. Ja minähän keksin, homemade pehmusteet = sukka pumpulitäytteellä, villalangalla kiinnitettynä. HYVIN TOIMI. Käytiin Pölkkeilemässä ja mentiin vielä normaalia pidemmällekkin, uusia reittejä ;) Vauhtia oli mm. liikaa ja päätinkin että ihan vaan käppäillään kotiin. Ilman jalustimia sai kivasti matkustella kyydissä ja vaikka pari pientä ravipätkääkin otettiin ei pallero ollut moksiskaan vaikka ilman jalustimia kiikuinkin kyydissä. Hienoin poika ♥
Lenkin jälkeen syöttelin hepat ja paistelin pizzaa ittelle, mutta eihän siitä saanu kun palan syötyä. Oli vähän turhan tulista :( Hetken verran lagailtua ja linnanjuhlia katteltua läksin ulos ja tein lumityöt, joka olikin pitkästä aikaa aikamoista hommaa. Tein kyllä vähän ylimääräsiäkin kun innostuin kolailemaan ja sen kyllä huomas koska olin ihan litimärkä hiestä sen jälkeen :D Kävin vielä laittamassa ruuat talliin valmiiksi ja laittelin päivälliset kamppeet kuivumasta paikoilleen.
Suihkun kautta uus yritys syödä sitä samaista pitsaa mutta todellisuudessa tuhosin vaan maitopurkin ja tyydyin lounaaksi, päivälliseksi ja iltapalaks syömään (ai mitennii unohin syyä päivällä...) rahkaa ja mustikkapilttiä. Ja tietty glökiä vielä jälkkäriks linnnanjuhlien jatkoja seuraillessa. Hepat sisään kympin maissa ja sit aloinkin kirjotteleen tätä ja sivusilmällä seurailen Tuntematonta Sotilasta. Loppuunastihan se pitäis kahtoa, mutta kylläpä vaan taitaa unimatti ottaa vallan meitistä ja on mentävä koisimaan. Huomenissa olis heppojen liikutusta, joulutorttujen leipomista, pienimuotosta siivoilua, tallityöt ja reissaaminen Tupamäkeen edessä, huihai ei auta kun lähteä nukkumaan. Öitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti