joulukalenterin luukku 19

Luukku 19. Tontut vilistelee paikasta toiseen ja joulupukki valmistautuu henkisesti muutaman päivän päässä häämöttävään jouluaattoon. Tälläkertaa mulla on ihan oikeesti asiaakin. Nimittäin tänään on se päivä kun tasan puolet tästä heppakoulusta on takanapäin!

VAROITUS: luvassa paljon tekstiä ja vielä enemmän paljon kuvia

14.6.2012, jännä päivä. En tainnut edes muistaa jännittää sitä, että pääsenkö sisään Hevosopistolle. Enemmän jännitin samaisen päivän lääkärireissua ja selkäni tuomiota. Facebookiin linkkasin sisäänpäässeiden listan ja alle kirjoitin: " HEHE ja nyt ootellaan mitä lääkäritäti sanoo selästä tänään!". Tähän päivitykseen tuli monet onnentoivottelut ja tokihan olin happyhappy että juuri minä pääsin suomen suosituimpaan (ja kuulema parhaaseen....) heppakouluun ja vieläpä samalle luokalle pienen Rovijoiseni kanssa :) Lomalla kuitenkin unohtui turhat paineet uudesta koulusta ja olin todellatodella onnellinen että pääsen "muuttamaan" pois kotoa, koska en vain viihtynyt siellä. 

teholla 2012 ERROR ♥

11.8.2012 "viimesiä viedään petis </3" Kamala päivä, viimeinen päivä ns. vakituisena petäjäveden asukkaana. Pitkän pitkää lenkkiä Sellubiitin ja Tepen kanssa, ympäri petistä kiertäen kauniissa maisemissa hiljalleen laskevaa aurinkoa katsellen. Pakkausjuttujen loppusilaukset ja koisimaan "aikasin".

12.8.2012 Aikaisin aamulla ylös ja matka kohti Ypäjää alkoi. Nukuskelin autossa osan matkasta, ja tuskailin matkan pituutta. No onhan sitä ~ 300km, pitkä matka sinänsä. 

Perillä noudettiin avaimet ja jännättiin milloin törmätään tv-kameroihin. (Silloinhan täällä tosiaan kuvattiin sitä Ypäjä-sarjaa) Päästiin Rovijon kanssa asumaan saman katon alle Lumme kymppiin. Tavaroita laiteltiin paikoilleen ja pikkuhiljaa alettiin tutustua uusiin luokkalaisiin, sekä "vanhoihin" opiskelijoihin. Ensimmäiset koulupäivät meni paikkoihin ja luokkalaisiin tutustuessa ja pikkuhiljaa alkoi normaali arki rullata. Alettiin opiskella normaalisti atto-aineita sekä teoriaa hevosiin liittyen, käytännöntunneilla alkoi ratsastustunnit, ajotunnit, kengitystunnit sekä valjasverstas sunmuut. Pian saatiin nimikot ja tylsiin iltoihin saatiin vähän aktiviteettia. Toki käytiin juoksentelemassa ja joskus eksyttiin salillekkin, mutta olihan se tylsää ilman hepanhoitoa. Talliviikotkin kuuluivat hyvin pian tavalliseen arkirutiiniin täällä. 

näkymät lumme 10 ikkunasta. Oltiin mutten varmaan ainoot jotka meidän kämpästä ei vaihtanut huonetta tai kämppiksiä.

S ♥

Aamuratsastukset Rovijon kanssa mammuteilla (Tallimestari & Tinakenkä)

  Syksy rullaili omalla painollaan opiskeluiden ja maailman parhaan nimikkohevosen hoidosta nauttien nopeaan ohitse ja pian tuli talvi, ja menohan jatkui vallan samanlaisena. Heppoja hoidettiin, talliviikkoja oli ja meni, teoriaa tuli toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos (EIKU) ja tenteistä päästiin kunnialla läpi. Oli joululoma jonka jälkeen koulu jatkui samalla mallillaan. Tosin sain lääkäriltä kehotuksen vaihtaa alaa, jos tahdon saada itteni tai lähinnä selän vaivat kuntoon, mutta ei lannistanu meikää - mennään sitte vammasena saatana.
Sellerin kanssa mennä jolkoteltiin pitkin opistoa, kunnes se syystä ja toisesta joutui ensin lomailemaan ja sen jälkeen töihin palattuaan sitä sain vain talutella tai ratsastaa sitä ilman jokun opettajan läsnäoloa. Pian kuitenkin sain jälleen ajaa sillä ja jatkettiin niinkuin ennenkin.

Kevättalvella oltiin töissä myöskin hallikenttäkilpailuissa, jotka olivat varsin opettava kokemus. Omat duunit oli olla estetuomarin sihteerinä sekä maastoesteluokassa ovivahtina päästämässä ratsukoita sisään ja ulos.

rekiajelu noituvalla '13

Kevät tuli ja syntyi vauvaheppoja, kesä tuli ja Hepat läksi laitumelle. Jossain vaiheessa haettiin suuntautumislinjoille ja 10.6.2013 tuli tieto minne päästiin. "Hei,
sinut on valittu Ravihevosten hoitaminen -suuntautumisopintoihin". Nakki napsahti ja tulevana vuonna saan yliannostuksen ravihevosista, ajamisesta ja niiden hoitamisesta, sekä autossa istumisesta ravimatkoilla. Mutta takaisin asiaan. Loppukeväästä käytettiin heppoja paljon rivieralla polskimassa ja syöteltiin niitä pitkin pihoja. Toukokuulla meillä oli myös ajamisen näytöt sekä "pääsykoe" raville. Kolmonen näytöstä ja silleesti. Teoriapuolella loppurutistukset tenttien merkeissä (niinku varmaan kaikissa muissaki kouluissa) ja kesäkuussa oltiin 3 viikkoa tallissa putkeen. Tai ittellähän oli 7,5 päivää tallia, 6,5 päivää vapaata ja 7 päivää tallia. Ekan talliviikon aikana kyylättiin mm. liikaa Finnderbyä ja toisella viikolla olis päässy seurailemaan kisaviikon tapahtumia jos täällä olisi ollut. Minilomalla tehtiin äiten kanssa reissu eteläsuomeen ja itäisempään suomeen sukuloimaan ja tsillei. Vimpan talliviikon jälkeen alkoi kauan odotettu kesäloma ja lähdettiin kotiin juhannuksen jälkeen. Viimeisen kerran Selleriä hoidin viimeisenä tallivuoropäivänä illalla, kun ensin hain sen laitumelta ja puunasin oikein puhtaaksi jotta se seuraavana päivänä kiilsi raveissa seuraneitinä ollessaan. Se jäikin sitten ikuisesti viimeiseksi päiväksi Sellerin kanssa koska se lopetettiin 19.8.2013. Onneksi ehdin sanoa sille kunnolla heipat ja paijata viimeisen kerran niin että jäi hyvä mieli.. </3

Vimppa ratsastustunti - Urrella maastoesteitä!

Selliksen kaa rivieralla :)

Litti & Ypäjä Kuitti - litti on ollut mun ja rovijon vakkari lellikkimamma alusta asti, ollaan oikeestaan aina talutettu littiä ja/ tai sen vauvaa :D

kuntoilin arton ja rovijon mukana kun ne lenkkeili :) ja samalla kävin tietty kattoo selleriä laitumella!

juhannus opistolla = tylsää, ei saunaa ja paljon mutta kuitenkin liian vähän ruokaa

Monet illat istuttiin pienellä porukalla Loimijoen rannalla kalastellen ja leikkien kameroilla. Tää vei aika 100-0 kokeisiin pänttäystä.

JA NÄMÄ. Tää kuva ei oikein anna oikeutta näille elukoille, mutta siis kuinka järettömän sulosia nää olikaan kun ne kiiti tuolla vedessä kuin mitkäkin ralliankat ♥ ne siis asui tuossa meidän lumme-lammessa, toivottavasti ensvuonna tulee uusia ankkoja! :):)

 29.7.2013 loppui meidän huima 5viikon kesäloma ja alkoi kauan odotettu työssäoppiminen. Itsehän siis suoritin sen Petäjävedellä, Tupamäen tallilla. Oli ihan huippua kun sain tehdä oikeasti töitä (jopa niin paljon että mua kiellettiin tekemästä yhtään mitään :D) Sain noinniinkuin muutenkin tehdä kaikkea mitä muutkin, pääsin ravireissuille, huolehdin tallista välillä yksinäni, ajelin avantilla - traktorikin mulle olis luovutettu jos olisin uskaltanut, liikuttelin lähes kaikkia hevosia ajaen, ratsain, uittaen tai käsihevosena - siis niitä 'tällä on muutama lenkki ajettu nyt ja toimi hyvin'-tyyppejäkin. No mutta niinkuin jo aiemminkin sanoin, tein vaan kaikkea mahdollista mitä muutkin ja viihdyin niin hyvin että olisin vallan voinut jäädä sinne vaikka seuraavaks vuodeksi eteenpäin, enkä ainakaan olis halunnut lähteä pois ja takaisin opistolle. 

Isäntä

Seinäjoki

Etupassi

Sorvan Seila

Viapori

Dominik

Opistolle palailtiin joskus lokakuulla, ja sen jälkeen ollaankin vaan lähinnä lagailtu kämpillä, käyty aina välillä tunneilla istumassa, syöty, lagailtu lisää, tehty etätehtäviä, tehty muutamat tentit ja suoritettu ammattiosaamisen näyttöjä. Ai ja olihan meillä yhdet ke-kisat järjestettävänä ja yksissä koulukisoissa oltiin viikonloppu töissä. SIIS NIIN RANKKAA!! Hoidettavaa heppaahan mulla ei ole ollut muutakun kakkostallista opetushevonen lv-r. New Profit "Topias", silloin kun sen hoitajalla oli jalka hajalla. 

Noo toisaalta kyllä joo tämä tunnittomuus on ollut ihan kivaakin - oon meinaa saanu kattoa sydämmeni kyllyydestä Sydämenasiallaa, McLeodin tyttäriä sunmuita hömppiä :)

mitäs me Petiksen Pahikset heppatytöt

Tobylii

Ja hyvin on syöty. Tietenki.

Ja omenavarkaat pääs vauhtii :D

Ja pipariliinit väsätty koristamaan meidän seiniä, tosin olin pahis ja söin suurimmanosan pahimpiin piparinhimoihin parin viimeviikon aikana... Täytyy siis tehä lisää kotona!!

Joopelis, mutta sellaset on ollut pääpiirteettäin ja vähän syvällisemmin mun ensimmäiset 1,5 vuotta tästä koulusta. Hurjaa että ollaan jo tasan puolivälissä. Huojentavaa kuitenkin ajatella että yhtä lyhyt aika enää edessä ja sitten pääsee töihin (jos joku siis suostuu ottaa tälläsen työnarkomaanin itelleen riesaks). 

Mut hei hyvä jos jaksoitte lukea loppuun asti, huutakaa ihmeessä "HEP" jos jaksoitte ;)